Neuvostoliiton Helsingin lähetystön toinen lähetystösihteeri Boris Jartsev käy salaisia neuvotteluja vuonna 1938 Suomen hallituksen kanssa Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden parantamiseksi. (1978)
Neuvostoliitto tekee useampia sopimustarjouksia, jotka Suomen hallituksen edustajat kuitenkin torjuvat. Neuvottelut katkeavat.
Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen 23.8.1939. Tämän seurauksena alkoi Euroopassa liikehdintä, jonka seuraavat vaiheet olivatkin jo toisen maailmansodan alkutapahtumia.
Suomen neuvottelukunta palaa Moskovasta ja saa hallitukselta uudet ohjeet. Valtuuskunta, johon liittyy mukaan Väinö Tanner, tekee Moskovaan toisen ja kolmannen matkan. Neuvottelut päättyvät tuloksettomina
Suomen valtuuskunta palaa Helsinkiin Moskovan neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina. 26.11.1939 ammutaan Mainilan laukaukset, ja neljä päivää myöhemmin Helsinkiä pommitetaan. Uusi hallitus julistaa maan sotatilaan ja Mannerheim nimitetään ylipäälliköksi. Suomi alkaa tehdä rauhantunnusteluja. Jouluna Hella Wuolijoki kirjoittaa kirjeen Väinö Tannerille tarjoutuen yksityiseksi välittäjäksi.
Tammikuussa 1940 käydään Tukholmassa Hella Wuolijoen ja Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään Madame Kollantain välillä neuvotteluja, joiden päämääränä on saavuttaa neuvottelukosketus Moskovan ja Ryti-Tannerin hallituksen välillä. Myös Suomen hallituksessa pidetään neuvonpitoja rauhan aikaansaamiseksi.
Neuvostoliiton ja Suomen hallitusten edustajat käyvät rauhanneuvotteluja Moskovassa maaliskuussa 1940. Neuvottelut jatkuvat aina välirauhan tekoon saakka.
Syksyllä 1940 Saksa kuljettaa joukkoja Suomen läpi ja toimittaa maalle aseita. Molotov matkustaa Berliiniin neuvottelemaan Hitlerin kanssa saadakseen vapaat kädet Suomen suhteen. Molemmat suurvallat pyrkivät turvaamaan Petsamon nikkelin saannin. Molotov ilmoittaa Paasikivelle, että neuvostohallitus seuraa tarkoin presidentin vaalivalmisteluja Suomessa ja torjuu suunnitelmat Suomen ja Ruotsin yhteisestä ulkopolitiikasta ja puolustusliitosta rauhansopimuksen vastaisena.
Marraskuusta 1940 kesäkuuhun 1941 Saksan ja Neuvostoliiton suhteet viilenevät. Saksan lähettiläät varoittavat presidentti Risto Rytiä mahdollisesta tulevasta sodasta näiden maiden välillä. Sodan alkaessa Suomi liittyy mukaan 25.6.1941 katsoen olevansa erillissodassa Neuvostoliiton kanssa, koska mitään liittosopimusta Saksan kanssa ei ole tehty.