Australian pohjoisosissa elävä tonninpainoinen suistokrokotiili pystyy kuivan kauden pitkittyessä olemaan kuukausia syömättä. Maalla liikkuessaan krokotiili on hidas liikkeissään, mutta vedessä sen notkeus hämmästyttää. Se kykenee pysymään veden pinnan alla tunteja, ja sen keho on täysin sopeutunut elämään vedessä. Ovela saalistaja osaa kyllä ottaa omansa ja kamppailla tarvittaessa lajikumppaneitaan vastaan. Sadekauden koittaessa suistokrokotiiliuroot puolustavat uhmakkaasti reviiriään kilpailijoilta samalla, kun silmäilevät mahdollisia kumppaneita. Uroot parittelevat useiden naaraiden kanssa, kun taas raskaana olevat naaraat käyttävät paljon aikaa suuren pesän rakentamiseen. Varhaislapsuudessaan krokotiili on haavoittuvin, sillä vaikka emo suojelisi poikasiaan, se ei voi ehtiä joka paikkaan. Osa vastakuoriutuneista krokotiileistä hukkuu tulvan viedessä pesän mennessään, osa jää ohikuljeksivan dingon saaliiksi, ja myös kuivuus on vakava uhka. Veden huvetessa sekä pienet että suuret krokotiilit joutuvat vaeltamaan pitkiä matkoja kosteikkojen ja varjon perässä.