Helmikuisena iltapäivänä vuonna 1922 Helsingin Töölössä kajahti kolme laukausta. Silloista Suomen hallituksen sisäministeriä Heikki Ritavuorta ammuttiin ja hän kuoli luotien aiheuttamiin vammoihin. Murha tapahtui ministeri Ritavuoren kotitalon edustalla, Nervanderinkatu 11:ssä. Paikan päältä saatiin kiinni mies, joka ei tehnyt pidätettäessä vastarintaa. Hän kertoi nimekseen Knut Ernst Tandefelt ja hän tunnusti ampuneensa sisäministeriä. Tandefelt oli juuri ennen ampumista sormeillut hermostuksissaan taskussa ollutta asettaan sillä seurauksella, että se oli lauennut vahingossa. Luoti oli osunut miestä reiteen. Tämän jälkeen hän oli onnistunut kuitenkin ampumaan ministeriä kolmesti, mutta vamma hänen omassa jalassaan oli estänyt mahdollisen pakosuunnitelman. Vaikka tekijä väitti pitkään toimineensa yksin, epäiltiin murhan taustalla olleen laajempi salaliitto.
Maria Åkerblom on yksi Suomen rikoshistorian omalaatuisimmista ja ristiriitaisimmista henkilöistä. Hän oli hypnoottinen herätyssaarnaaja, jolla oli satoja fanaattisia kannattajia. Nuoren Maria Åkerblomin esiintymisistä tuli nopeasti suosittuja. Esiintyessään hän pukeutui nilkkaan saakka ulottuneeseen leninkiin ja hänen hiuksensa olivat vapaina. Hänen äänensä soi kauniina ja asiat, joista hän puhui, olivat kauniita ja liikuttavia. Kädet tekivät pehmeitä, aaltomaisia liikkeitä, joita kuulijat seurasivat lumoutuneena. Parhaimmillaan hän saattoi olla suggestiivisen valloittava puhuja, jolloin kuulijat menettivät kokonaan ajantajunsa. Oliko Maria kenties psyykkisesti sairas vai ainoastaan erityisen lahjakas esiintyjä ja manipuloija?
Vuonna 1960 kokemäkeläinen perheenäiti katosi jäljettömiin kesken jouluvalmistelujen. Perheen vanhin poika oli saapunut äitinsä kutsusta lapsuudenkotiinsa joulun viettoon, mutta äidistä ei enää näkynyt jälkeäkään. Pojan tiedustellessa asiaa isältään oli tämä kiistänyt tietävänsä asiasta mitään. Myös naapurit olivat ihmetelleet perheenäidin yllättävää katoamista, sillä hekään eivät olleet nähneet tätä joulun jälkeen ja tekivät viimein katoamisilmoituksen poliisille tammikuussa 1961. Melko pian katoamisen syyksi alettiin epäillä henkirikosta, mutta poliisille ei syntynyt varmaa kuvaa tekijästä, tekopaikasta eikä ruumiista. Tutkinta kesti yli kymmenen vuotta, kunnes ruumis vihdoin löytyi - hyvin yllättävästä paikasta.
Ruben Oskar Auervaarasta oli yksi maamme tunnetuimmista rikollisista. Auervaara oli lahjakas naistenhuijari, jonka mielestä elämä oli kuin suuri jännittävä peli tai leikki, jossa oli koetettava pysyä mukana hinnalla millä hyvänsä. Hän oli häikäilemätön huijatessaan naisia ja erilaisten valheiden verkko oli laaja ja pitävä. Ruben esitti varakasta henkilöä ja oli aina vain tilapäisessä rahantarpeessa. Vaikka Ruben joutui säännöllisesti vankilaan teoistaan ei se hidastanut hänen tahtiaan. Hänellä ei ollut koskaan vaikeuksia keksiä roolihahmoilleen erilaisia nimiä tai ammatteja. Hän oli milloin lentokapteeni, toimitusjohtaja tai varatuomari. Mika Waltarin kirjoittama näytelmäteksti "Gabriel, tule takaisin", sisältää ehkä kaikkein realistisimman kuvauksen Rubenin naisiin kohdistuneesta huijaustoiminnan luonteesta.
Heinäkuun 11. päivänä 1971 23-vuotias Salme oli tulossa linja-autolla äitinsä syntymäpäiviltä kotiseudultaan Ummeljoelta takaisin opiskelukaupunkiinsa Turkuun. Hän ehti Korialle saakka, kunnes katosi jäljettömiin. Elokuun 14. päivänä, noin kuukausi Salmen katoamisesta, 17-vuotiaat Pirjo ja Ritva lähtivät liftaamalla Helsingin Pitäjänmäestä tätinsä luo Hyvinkäälle. Perille Hyvinkäälle hekään eivät kuitenkaan koskaan päässeet. Kun ensimmäinen tyttö löydettiin kuolleena ja kahden muun kadonneen tytön tavaroita kerättiin eri puolilta Etelä-Suomea, alettiin epäillä henkirikosta. Poliisille juttukokonaisuuden tutkinnasta muodostui laajin ja monivaiheisin vuosikymmeneen. Rikosten selvittämisessä yleisön vihjeillä ja sattumallakin oli merkittävä osuus. Julkisuudessa tapahtumia kutsuttiin Liftarimurhiksi.
Vuonna 1919 Suomeen julistettiin laki, joka kielsi alkoholin hallussapidon ja myynnin. Poliisi ja tullimiehet kävivät epätoivoista kamppailua viinan salakuljettajia vastaan. Kieltolaki, jota myös leikkimielisesti "kiertolaiksi" nimitettiin, ei onnistunut vähentämään alkoholin kulutusta, vaan sen sijaan lisäsi sitä. Kun laillisia alkoholijuomia ei ollut saatavilla, kansa siirtyi väkevämpiin, laittomiin vaihtoehtoihin. Kieltolaki saikin Suomessa aikaan ennen näkemättömän viinan salakuljetusrallin. Tuohon aikaan syntyi legenda nimeltä Algoth Niska. Tämä seikkailija ja liikemies piti lainvalvojia pilkkanaan ja onnistui toimittamaan viisasten juomaa sitä janoaville.