Huumeiden historia lääketieteen ja apteekkilaitoksen vaiheissa. Vielä viime vuosisadan puolivälissä oopiumia sai apteekista ilman reseptiä. Heroiinilla rauhoitettiin lasten kouristuksia, ja amfetamiinia määrättiin laihdutus- ja masennuslääkkeeksi. Suhdettaan huumaaviin lääkeaineisiin avaavat muun muassa vuoden 1965 Miss Suomi Virpi Miettinen ja farmakologian tohtori Pentti Arvela.
Huumaavien lääkeaineiden käyttö sodassa. Metamfetamiinia käytetiin piristykseen, morfiinia kivunlievitykseen ja heroiinia yskään. Vaikka kymmenet tuhannet sotilaat saivat huumaavia lääkeaineita, vain harva jäi koukkuun. Haastateltavina ovat jatkosodan veteraanit ja heidän lapsensa, muun muassa Suomen tunnetuimman Pervitin-yliannostuksen vetänyt kaukopartiomiehen poika Reijo Koivunen.
Ensimmäinen huumeaalto 1960-70-lukujen taitteessa. Maailmanlaajuinen nuorisokulttuurin nousu, hippiliike ja Vietnamin sodan vastustus toivat mukanaan uudenlaisen tavan käyttää huumaavia aineita. Undergroundia muistelevat muun muassa performanssitaiteilija Mattijuhani Koponen ja muusikko Appe Vanajas. Tajunnan laajentamiseen otettiin oppia maailmalta. Yli 90-vuotias Hilkka Rasku kuvailee viidenkymmenen vuoden takaista LSD-matkaansa.
Yhteiskunnan yritykset kontrolloida huumeiden käyttöä. Ennen vuotta 1966 huumeiden käyttö ei ollut Suomen lain mukaan rangaistavaa. Tätä ennen huumehaittoja pyrittiin rajoittamaan apteekkareita ja lääkäreitä valvomalla. Vasta 60-70-luvun taitteessa kontrolli siirtyi poliisille. Ilmapiiri kääntyi voimakkaasti huumeiden vastaiseksi. Kokemuksistaan kertovat mm. pitkäaikainen kansanedustaja Veltto Virtanen, huumeita salakuljettanut Severi Novala ja Suomen ensimmäisessä huumeratsiassa mukana ollut rikostoimittaja Juha Numminen.